Teknologian alalla riittää kysyntää osaavista ammattilaisista, eikä sellaiseksi opiskelemaan haluavistakaan ole pulaa. Vaikka diplomi-insinöörin tai tietotekniikan- ja rakentamisen pariin liittyviin ammatteihin ei liitetä ehkä samanlaista mediaseksikkyyden leimaa kuin vaikkapa mainosalan työpaikkoihin, ei se tee niistä yhtään vähemmän houkuttelevia. Varsinkin nykyaikana, kun teknologian kehitys rullaa eteenpäin tavallisen tallaajankin näkökulmasta varsin huimaa vauhtia, kasvaa kiinnostus tekniikan parissa työskentelyyn samaa vauhtia.
Tekniikan aloja voi opiskella Suomessa useammassakin paikassa ja tutkintosuuntauksia löytyy moneen makuun. Tekniikan yliopistossa voi opiskella niin fysiikkaa, kemiaa kuin monenlaisia tekniikan alojakin – näin muutamia mainitaksemme. Ja tekniikan kehityshän vaikuttaa osaltaan myös koulutusohjelmien sisältöön. Niihin emme kuitenkaan tässä mene, vaan seuraavaksi esittelemme muutaman suurimman tekniikan yliopiston Suomessa.
Varsinaisia teknillisiä yliopistoja on Suomessa kaksi; Lappeenrannan teknillinen yliopisto sekä Tampereen teknillinen yliopisto. Näiden lisäksi tekniikan aloja opetetaan monissa muissakin yliopistoissa ja suurin tekniikan alalle kouluttava yliopisto on Helsingin Aalto-yliopisto.
Tampereen teknillinen yliopisto
Tampereen teknillinen yliopisto kulki Tampereen teknillisen korkeakoulun nimellä aina vuoteen 2003 asti, jolloin se muuttui nykyiseen muotoonsa. Se aloitti toimintansa alun perin Teknillisen korkeakoulun sivukorkeakouluna ja toimi tällä statuksella vuodesta 1965 aina vuoteen 1972, jolloin se itsenäistyi.
Tampereen teknilliseen yliopistoon hakiessaan hakijalla on mahdollisuus valita 13 hakuvaihtoehdosta haluamansa. Tämän valinnan lisäksi oman tutkinnon suuntaan voi tietysti vaikuttaa koulutusohjelman sisällä tehtävillä valinnoilla. Tarjolla on koulutusohjelmia neljässä eri tiedekunnassa, jotka ovat teknisten tieteiden, talouden ja rakentamisen, luonnontieteiden sekä tieto ja sähkötekniikan tiedekunnat. Tampereen teknillisestä yliopistosta valmistuu siis muun muassa diplomi-insinöörejä sekä arkkitehteja – noin 800 perustutkinnon suorittanutta vuodessa. Tohtoreita tästä yliopistosta valmistuu vuosittain noin 90.
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Lappeenrannan teknillinen yliopisto on toinen Suomen varsinaisista teknillisistä yliopistoista. Se on jonkin verran Tampereen teknillistä yliopistoa pienempi, sillä sen opiskelijamäärä jää noin puoleen tai hiukan alle Tampereen teknilliseen yliopistoon verrattuna. Lappeenrannat teknillinen yliopisto perustettiin vuonna 1969 ja se toimi Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun nimellä aina vuoteen 2002 asti.
Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tarjotaan opetusta kauppatieteissä sekä tekniikassa. Suurin osa opiskelijoista opiskelee tekniikan alalla, kauppatieteiden opiskelijoita tässä yliopistossa on 26 % kaikista opiskelijoista. Tekniikan alalla opetusta tarjotaan niin kandidaatin kuin maisterin tutkinnonkin muodossa. Kandidaatintutkintoon johtavia aloja tekniikan puolella ovat energiatekniikka, kemiantekniikka, konetekniikka, sähkötekniikka, laskennallinen tekniikka, tietotekniikka, tuotantotalous sekä ympäristötekniikka.
Aalto-yliopisto
Kuten jo mainittua, ei Aalto-yliopisto sinällään ole varsinainen tekniikan yliopisto, mutta se on ansainnut paikkansa tällä listalla olemalla Suomen suurin tekniikan alan yliopistotasoinen kouluttaja. Aaltoyliopiston sisällä tekniikan opetusta antavat Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu sekä Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu. Insinööritieteiden korkeakoulusta valmistuu diplomi-insinöörejä kone- ja rakennustekniikan, energia- ja ympäristötekniikan sekä rakennetun ympäristön aloilta. Sähkötekniikan korkeakoulu puolestaan tarjoaa opiskelijoilleen mahdollisuuden valita automaatio- ja informaatioteknologian, bioinformaatioteknologian tai elektroniikan ja sähkötekniikan väliltä.
Molemmat Aaltoyliopiston tekniikan laitokset sijaitsevat Espoon Otaniemessä. Tämän yliopiston rakenteissa tapahtui paljon muutoksia vuonna 2010, kun Teknillinen korkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu sekä Helsingin kauppakorkeakoulu yhdistyivät. Kuten nimestä saattaa arvata, tarjosi Teknillinen korkeakoulu aiemmin tämän kolmikon korkeakouluista tekniikan opetusta.
Tekniikka ja sen korkeakoulutasoinen opetus on Suomessa ollut vahvaa jo pitkään. Eikä kiinnostus teknologian ja tekniikan aloille näytä laantuvan, vaan hakijoita tässäkin mainittuihin koulutusohjelmiin riittää vuosittain runsaasti. Ei mikään ihme, että suomalaista tekniikan osaamista saadaan ihailla myös maailmalla, onhan meillä ilmainen, korkealaatuinen yliopisto-opetus, joka antaa pohjan menestyvien yritysten ja yksilöiden kehitykselle. Esimerkiksi F-Securen perustaja Risto Siilasmaa on opiskellut juurikin nykyisen Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa.