Teknologian ja globalisaation tahti on tällä hetkellä niin nopeaa, että kaikkien uusien kehitysaskelten seuraaminen ja niiden kanssa ajan tasalla pysyminen on käytännössä mahdotonta. Se ei tarkoita, ettei kehitystä ja sen taustoja kannattaisi ymmärtää.
Itse asiassa kehityksen prosessin ymmärtäminen on luultavasti tällä hetkellä parempi tapa pysyä ajan tasalla kuin itse kehityksen seuraaminen, sillä kehitysaskeleita tapahtuu niin nopeasti ja yllättävillä tavoilla, että enemmän vastauksia voi löytää taustalla vaikuttavista tekijöistä ja jopa historiasta.
Teknologian historia ja tausta
Tärkeimmät kansainvälistä teknologiaa määrittävät alat ovat kommunikaatio- ja logistiikkateknologia. Kommunikaatioteknologian globalisoituminen alkoi jo kaupallisen yhteyslinjojen vetämisestä ensimmäistä kertaa kahden maan välille 1850, kun yhteys Ranskan ja Englannin välille avattiin merenalaisen kaapelin avulla. Tyynen valtameren ylittävä kaapeli valmistui 1902, jonka jälkeen kaapeliyhteydet kulkivat jo koko maailman ympäri. Sähköttimet tekivät puhelinlinjat ja radio tarpeettomaksi, sitten tilalle tulivatkin pikkuhiljaa GSM-puhelimet ja internet kaapelit, ja lopulta G-loppuiset langattomat nettiverkot kuten tämänhetkinen 4G ja pian käyttöön otettava 5G.
Globalisaatioon vaikuttanut logistiikkateknologia kehittyi tasaiseen tahtiin höyrykonetta käyttävienlaivojen kehittämisellä, ja myöhemmin polttomoottoreilla toimivilla laivoilla. Ratkaisevin kehitysaskel oli 1950-luvulla kehitetty uusi rahtikonttien kiinnitysmekaniikka, joka mahdollisti moninkertaisten lastin kantamisen rahtilaivoilla ympäri maailmaa. Keksinnön jälkeisinä vuosikymmeninä maailmankauppa moninkertaistui ennennäkemättömään tahtiin. Keksinnön ansiosta myös monissa kaupungeissa ympäri maailmaa vapautui tilaa, kun ei tarvittu enää niin monta suurta rahtisatamaa.
Tämän edellä olevan lyhyen historiikin tarkoitus on selventää, miten kansainvälinen teknologia on kehittynyt nykyiseen tilaansa. Tällä hetkellä ei enää odoteta, että keksittäisiin radioaaltojen tai internetin kaltaisia mullistavia keksintöjä, mutta internetyhteydet ja kuljetusvälineiden kapasiteetti varmasti kasvavat. Kehitysvaraa on ilmassa kulkeville rahtialuksille, kuten meneillään oleva Lockheed Martin -ilmalaivaprojekti. Joillakin aloilla huippu on jo saavutettu: Esimerkiksi maailman pisin laiva, joka oli öljytankkeri, rakennettiin jo 1970-luvulla. Viime vuosina ovat toisaalta rakennettu maailman suurimmat konttirahtilaivat, mutta niiden koon kehitys on luultavasti myös saavuttanut huippunsa, ja sen syyhyn päästään seuraavaksi.
Logistiikkateknologian huippu
Logistiikkateknologia on saattanut saavuttaa huippupisteensä, sillä teollisuuden neljäs vallankumous, digitaalinen vallankumous, on yleistymässä seuraavan muutaman vuoden aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että enää ei tarvitse valmistaa tuotteita toisella puolella maailmaa ja laivata niitä tuhansia kilometrejä kuluttajien luokse. Tavarat voidaan tuottaa lähellä kuluttajaa käytännössä samaan hintaan kuin halvemman työvoiman maissa. Seurauksena tulee olemaan rahtikapasiteetin tarpeen dramaattinen väheneminen. Onkin erikoista, että teknologian kehitys ensin mahdollisti räjähdysmäisen globalisaation, ja nyt se mahdollistaa taloudellisten esteiden ylittämisen ja lähituotannon kasvattamisen.
Tiedonsiirto yli rajojen
Kommunikaatioteknologian saralla ei ole enää suurta tarvetta tiedonsiirtokapasiteetin kasvattamiseen, vaan tärkeämpää on internetyhteyden saaminen maailman joka kolkkaan pienistä intialaisista kylistä Afrikan savanneille asti.
Teollisuuden kolmas vallankumous vie kehittyviltä mailta mahdollisuuden taloudelliseen kehitykseen tuottamalla tuotteita varakkaammille maille. Samaan aikaa kuitenkin kommunikaatioteknologian kehitys levittää tietoa ja tietotaitoa ympäri maailmaa, ja kehittyvät maat voivat kehittää maidensa taloutta ja yhteiskunnan eri alueita muilla tavoilla. Hikipajojen ja orjatyövoiman leimaaman teollistumisen välitä jättäminen ei välttämättä ole huono asia. Monet nykyihmisen tarpeista tuotetaan tehokkaammin informaatioteknologian avulla, eikä jättimäinen talouskasvu ole välttämättä ainut tapa lisätä maan vaurautta ja kykyä huolehtia kansalaisistaan.
Esimerkiksi henkilökohtaisesti rahoitettuun liikenteeseen eli henkilöautoihin tukeutuva valtio tarvitsee kansalaisilleen korkean tulotason ja myös korkean ostovoiman ulkomaille, jos maa ei tuota omia autojaan, jotta heillä on varaa ostaa autoja liikkumista varten. Liikenteen järjestäminen julkisilla kulkuvälineillä on kuitenkin huomattavasti halvempaa ja nykyajan kommunikaatioteknologian avulla myös helppo käyttää.
Lähes henkilöautojen tasoinen liikkumiskyky voidaan tarjota myös julkisena palveluna, ja kokonaishinta kansantaloudelle on paljon pienempi. Kuvittele mitä taloudellista tuhlausta olisi, jos jokaisella perheellä olisi oma yksityislentokone. Informaatio- ja logistiikkateknologia mahdollistavat monia toimivia ratkaisuja, joilla kehittyvät taloudet voivat ottaa yhteiskunnallisia kehitysaskeleita paljon edullisemmin kuin ennen
Ja mitä voimme päätellä tästä kaikesta? Lähes aina kehitetään uusia teknologioita jotka tekevät vanhat tavat tarpeettomiksi, ja kehityksen mukana pysyminen voi usein olla lähes mahdotonta.