Suomi on nauttinut jo pitkään asemastaan PISA-listojen länsimaisena ykkösenä. Maassamme on ehdottomasti erityinen ympäristö yksilöiden tiedon ja taitojen kehittämiseen. Eniten samankaltaisia maita ovat skandinaaviset naapurimme, mutta Suomi erottuu selvästi tästä pohjoismaisesta joukosta. Onhan Skandinaavisilla mailla keskenään enemmän yhteistä kuin Suomella on yhdenkään skandinaavisen maan kanssa.
Mihin suomalainen osaaminen perustuu?
Suomalainen osaaminen perustuu nykyaikaiseen peruskoulutukseen sekä tasa-arvoisen ja turvallisen yhteiskunnan antamiin itsensä kehittämismahdollisuuksiin ja yksilönvapauteen. Yksilönvapaus ei ole ensimmäinen asia, jonka yhdistäisi Suomeen, vaan konseptia on usein pidetty Amerikkalaisen yhteiskunnan peruskivenä.
Nykymaailman yhteiskuntien sosiaalinen ja taloudellinen järjestys on kuitenkin muuttanut yhteiskunnan antamien mahdollisuuksien toteutumista. Amerikkalaiset ovat raskaiden opinto- ja asuntolainojen sitomia, mikä rajoittaa heidän päätöksentekoaan. Suomessa tilanne on vastakkainen. Ilmainen koulutus ja yhteiskunnan turvaverkko pitävät huolen siitä, ettei kukaan tipu yhteiskunnan ulkopuolelle. Tämä mahdollistaa yksilölle ainutlaatuisen tilaisuuden päättää tehdä elämällään juuri sitä, mitä haluaa.
Usein urapäätökset tehdään perustuen siihen, mikä vaihtoehto tarjoaa turvallisen elämän, mutta suomalainen sosiaalinen turvaverkko pitää jo huolen yksilön taloudellisesta turvasta, jolloin ammattia valitessa on vähemmän riskejä. Esimerkiksi matalan sosiaalisen turvan maassa monet päätyvät pyrkimään turvallisille työurille perinteisesti hyväpalkkaisille aloille, kuten lakimieheksi tai erilaisiin liiketoimintaan liittyviin ammatteihin kuten kirjanpitäjiksi, vaikka heillä ei olisi kiinnostusta alaa kohtaan. Jollakin yksilöllä saattaisi olla kiinnostusta esimerkiksi ravintola-alalle, mutta hän pelkää riskiä matalasta tulotasosta, työttömyydestä tai yhteiskunnasta syrjäytymisestä.
Yksilönvapaudesta yksilön huippusuoritukseen
Ja mikä hyöty tästä nykyajan yksilönvapaudesta on Suomalaisen osaamisen kannalta? Koska yksilö voi päättää tehdä juuri sitä mitä hän haluaa, hän luultavasti haluaa tehdä jotain, mistä hän itse pitää, ja mihin hänellä on luonnollista taipumusta ja taitoja.
Psykologi kuvaisi tätä Maslow’n tarvehierarkian huipulla olevana itsensä toteuttamisen tasona. Itsensä toteuttamisen tasolla on monta hyötyä; hyvä mielenterveys ja onnellisuus, paremmat työn tulokset ja tuottavuus ja ennen kaikkea luovan ajattelun parantuminen. Tällaiset yksilöt löytävät vahvuutensa ja toteuttavat niitä. Tuloksena on erityinen suomalainen osaaminen, joka ei ole niinkään huipulle tähtäämistä, vaan itsenäistä, omaperäistä, luovaa ja kekseliästä kehittelemistä.
Hyvä esimerkki on Linus Torvalds, joka loi nykyään maailmanlaajuisesti käytetyn käyttöjärjestelmän täysin omin avuin. Toinen esimerkki on tekstiviestin kehitellyt suomalainen insinööri Matti Makkonen. Tai sitten hiljattain New Yorkissa asti huomioitu suomalaisen Kalle Freesen kehittelemä huippuluokan pikakahvi, tai ABLOY:n laadukas lukkoteknologia, ksylitolin käyttö makeutusaineena, kolesterolia vähentävä margariini, sykemittari, IRC-chatt ja astiankuivauskaappi. Suomalainen osaaminen on osoittanut vahvuutensa myös peliteollisuudessa. Vaikka Rovion Angry Birdsin menestyksessä saattoi olla ripaus sattumaa, Supercellin myynti miljardikaupoilla on merkki suomalaisen osaamisen vahvuuksista omaperäisyyteen perustuvilla aloilla.
Luotettava, kunnollinen ja perusteellinen
Suomalaiset osaavat kehitellä asioita, jotka ovat luotettavia, toimivat aidosti ja sopivat käyttötarkoitukseensa täydellisesti. Hyvä esimerkki on insinööritaidon huipputuotoksiksi luokiteltavat Nokian puhelimet. Suomalainen osaaminen ei keskity kuluttajien tarpeiden etsimiseen ja niihin vastaamiseen. Tämä on tietysti heikkous globaaleilla markkinoilla kilpailtaessa, ja tämän lähestymistavan puute on vähentänyt osaamisesta toteutuvaa taloudellista hyötyä.
Maailman kiihtyvän kilpailullisuuden aikana vaikutus on ollut merkittävä, mutta kilpailullisuus on parhaillaan saavuttamassa jonkinlaista ääripistettä. Samankaltaisia tuotteita on saatavilla lähes loputon määrä ja monien ei-omaperäisten kehitelmien kopioiminen tapahtuu helposti. Tulevaisuudessa erottuminen kilpailijoista markkinoilla tapahtuu joko tarjoamalla jotain luotettavaa, kunnollista ja perusteellista tai kehittelemällä jotain omaperäistä, ainutlaatuista ja aitoa, jota on vaikea kopioida.
Katse tulevaisuuteen
Vaikka tilanne voi näyttää hieman synkältä tällä hetkellä, maailman kehityksen suunta lupaa suomalaiselle osaamiselle vielä hyviä aikoja. Jos kestämme vaikean ajan läpi pitäen kiinni erityisistä arvoista ja ominaisuuksistamme, on varmaa, että tulemme vielä erottumaan muista positiivisella tavalla.
Odotettavissa on vallankumouksia sekä työnteon, yhteiskunnan sosiaalisen järjestyksen, teollisuuden ja energiantuotannon saroilla, ja voimme odottaa maailmamme tekevän monta äkkikäännöstä seuraavan vuosikymmenen aikana. Nyt ei ole aika sopeutua maailman virtaan, sillä kaikki muutkin tekevät sitä.
Suomalaisessa osaamisessa on kyse jonkin omaperäisen ja erikoisen asian kehittämisestä, ja siitä on kyse myös tulevaisuuden maailmassa. Vahvuutemme ei ole antaa parastamme, vaan jotain omaperäistä. Nyt on kyse kärsivällisyydestä odottaa, että maailma on valmis meitä varten.